Tanssiminen on iloinen ja juhlallinen teko. Sen on tarkoitus tuottaa mielihyvää niin tanssijoille kuin mahdolliselle yleisöllekin. Muita läsnäolijoita ja juhlaa kunnioitetaan kohteliaalla ja maltillisella käytöksellä. Häiritsevä käyttäytyminen on kielletty.
Aleksanterin baalissa on jatkuva sekahaku, eli kuka tahansa saa pyytää ketä tahansa tanssimaan. Tanssiparin voi sopia etukäteen ja merkitä sen omaan tanssikorttiin - tällä tavoin säästyy parin etsimiseltä viime hetkellä kun tanssimestari ilmoittaa tanssin. Parin voi kuitenkin aivan hyvin löytää vasta juuri ennen tanssin alkua. Jos paria ei löydy, nosta kätesi kuin pyytääksesi puheenvuoroa. Näin tanssimestari ja toiset vapaana olevat tanssijat huomaavat että haluat tanssia ja tilanne voidaan korjata. Jos kaikki tanssikuviot ovat täynnä (näin voi käydä etenkin ranskalaisissa kontratansseissa) ja haluaisit kovin tanssia juuri tämän koreografian, pyydä tanssimestarilta uusintaa. Ajan salliessa jotkin tanssit voidaan tanssia kahdesti.
Mikäli et tahdo tanssia, ainoastaan katsella, niin istuminen on melko hyvä merkki ettet ole heti menossa tanssilattialle. Odottavan näköisenä seisominen salin laidalla taas viestittää päinvastaista. Tanssisali on tanssisali - älä järkyty jos sinua pyydetään tanssimaan! Voit myös kieltäytyä.
Jos olet hiukan epävarma muistatko tanssin voi olla hyvä ajatus valita kokeneempi tanssipari. Ennen tanssien alkua varmasti tarjoutuu tilaisuuksia keskustella ja tutustua. Tätä kautta voi löytää itselleen myös osaavan tanssittajan. Toisaalta jos koet tanssin sujuvan rutiinilla on kohteliasta hakea myös aloittelevia tanssijoita ja varmistaa omalta osaltaan kaikille miellyttävät juhlat.
Tanssiessa tapahtuu aina virheitä, kukaan ei muista täydellisesti kaikkea. Tämä ei ole vaarallista eikä virheistä tarvitse erikseen huomauttaa. Toki omaa ja muiden tanssikokemusta parantaa se, että tansseihin on valmistautunut ja tietää mitä on tekemässä.
Tanssiessa tapahtuu aina virheitä, kukaan ei muista täydellisesti kaikkea. Tämä ei ole vaarallista eikä virheistä tarvitse erikseen huomauttaa. Toki omaa ja muiden tanssikokemusta parantaa se, että tansseihin on valmistautunut ja tietää mitä on tekemässä.
Empireajan tanssien roolit ovat lähes poikkeuksetta sukupuolittuneita, tansseissa on herroja ja daameja. Baalissa tämä viittaa vain rooliin koreografiassa. Herran ja daamin osat perustuvat tanssijan omaan toiveeseen tanssia tietyllä paikalla, eivät esimerkiksi asuun, omaan tai muiden kokemukseen tanssijan sukupuolesta jne.
Tanssiaisasulle asetettiin tarkkoja säädöksiä, ja yllättäen nämä lisäävät mukavuutta ja turvallisuutta nykyäänkin. Tanssiessa käytetään matalia kenkiä. Vaikka matkalla baaliin käyttäisitkin saappaita (hyvin järkevää Suomen talvikelissä), ne tulee vaihtaa tanssikenkiin. Sen sijaan hansikkaat kuuluvat tanssiaisasuun eikä niitä riisuta tanssin ajaksi. Paitsi tyylikkäät, myös käytännölliset. Mikäli ponnistukset tanssilattialla saavat hipiäsi hehkumaan on hyvä pitää mukana ainakin yhtä nenäliinaa, johon voit kuivata helmeilevän otsasi.
Herrat joilla on oikeus kantaa miekkaa eivät tuo sitä eteistä pidemmälle. Kaksikolkkahattu on muodikas, mutta sekään ei kuulu tanssilattialle. Lähtökohtaisesti herrat eivät tanssi paitahihasillaan vaikka heillä olisi kuuma. Daamit puolestaan voivat halutessaan käyttää juhlissa laahuksellista pukua, mutta tanssiessa laahus ei voi olla alhaalla. Tanssimestari suosittelee joko irtolaahusta tai sitten laahus on neulattava ylös tai kiinnitettävä lenkillä ranteeseen ennen tanssia.
 |
A broad hint of not meaning to Dance. James Gillray 1804. austenprose.com |
Behaviour at Empire era balls was strictly bound by etiquette. Several period rules do not add to a pleasurable experience in a present day setting so we follow a somewhat modified code of conduct.
Dancing is a joyful and celebratory act. It is meant to provide pleasure for both dancers and audience members alike. Other participants and the feast should be honoured with polite and sober behaviour. Disturbing behaviour and harassment is strictly forbidden.
At Alexander's Ball anyone can ask anyone to dance. You can agree on dancing together beforehand and write each other's names on your dance card. This way you will be spared the last moment call for a partner when dancing is about to begin. It is, however, perfectly alright to choose a partner just before the dance. If you haven't found a partner you should raise your hand. This way the dancing master and other available dancers will know you wish to participate. If dance sets are full (this might happen especially with French contradances) but you would really like to dance this choreography, ask the dancing master for an encore. Time permitting, some dances may be danced twice.
If you do not wish to dance but rather just look then sitting down might be a good sign to let others know you are not too eager to join in. On the other hand, standing at the edge of the dance floor and expectantly measuring the room with your eyes will definitely show you are interested in dancing. Ballroom is a place to dance in, so don't be shocked if you are invited to dance. You may also decline if you wish.
If you are a bit uncertain whether you remember the dance it might be a good idea to look for a more experienced partner. Before dancing begins there is good time to meet and mingle - an excellent opportunity to find an able partner. Conversely, if you are confident in dancing it is polite to ask beginners to dance, too. This in part creates a pleasant ball for everybody.
Mistakes happen and no-one remembers everything, all the time. This is not fatal and you don't need to point out mistakes. Of course it will add to everyone's enjoyment, including your own, if you come prepared and know beforehand what you are going to do.
Mistakes happen and no-one remembers everything, all the time. This is not fatal and you don't need to point out mistakes. Of course it will add to everyone's enjoyment, including your own, if you come prepared and know beforehand what you are going to do.
Empire era dances are almost always gendered which means there are ladies and gentlemen dancing. At the ball this will only refer to a role in the choreography. The roles of gentleman and lady are based on dancers' wishes to dance a certain part, and they don't necessarily correspond to dancers' choice of dress or their perceived or known genders.
Ball attire was strictly regulated and rather surprisingly the rules actually add to the comfort and safety of modern dancers, too. You should wear flat shoes with little or no heel. Although you may arrive to the ball wearing boots (very sensible during winter in Finland) you should change to dance shoes indoors. Conversely, gloves are an essential part of your ensemble - both stylish and practical. You are not supposed to remove them during dance. If the exertions on the dance floor make your complexion glow you should carry at least one handkerchief and use it to dry your dribbling brow.
Gentlemen who are entitled to carry a dress sword should not bring the blade any further indoors than the cloakroom. A bicorn hat is fashionable but should not be taken to the ballroom. In principle, gentlemen don't take their jackets off even if they feel hot. Ladies, on the other hand, may wear a trained evening gown, but they are not to dance wearing the train down. Dancing master advises to wear a detachable train or the train should be gathered and pinned up or attached to a wrist-loop before dancing.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti